NAAVAPARTAISET KUUSIKOT JA RIITTEISET TUNTURILAMMIKOT

NAAVAPARTAISET KUUSIKOT JA RIITTEISET TUNTURILAMMIKOT

Tähän maanantaihin herättiin ihan erilaisilla voimavaroilla. Kello ei ollut aamulla soimassa, koska tämä päivä on vielä lomaa töistä. Puoliltapäivin pääsemme Petrin isän kyydissä Rovaniemelle ja jo iltapäivällä olemme taas keskellä etelän hulinoita.

Päivät täällä Lapin huomassa on tullut vietettyä ihanaa kaavaa noudattaen. Aamulla nukuttu niin pitkään kuin on tuntunut hyvältä – yleensä yhdeksän aikoihin noustu ylös. Aamiainen syöty kaikessa rauhassa ja siitä sitten pakkailtu retkieväät ja lähdetty luonnon armoille. Useiden tuntureilla vaellettujen tuntien- ja kilometrien jälkeen olemme löytäneet takaisin kotiin. Vaatteissa ihana savuntuoksu. Sen jälkeen on saunottu ja Petri on tehnyt illallista. Loppuilta onkin hujahtanut takkatulen ääressä jutustellessa.

Oravanpyörässä hiljaisuutta ja itseään ei tarvitse kohdata, vaan voi mennä turvallisesti virran mukana. Täällä sitä pohtii ajattelemaan elämää ja näitä kuuluisia ruuhkavuosia. Vaikkei tällä hetkellä kevennystä niihin ole näköpiirissä, niin ainakin meillä on tällainen korvaamaton irtautumispaikka. Ei sen kaikille tarvitse olla Lappi vaan se on jokaiselle omanlaisensa, tärkeintä olisi vain löytää se. Meidän irtautumispaikka tuntuu olevan täällä. Paikka jossa voimme hengähtää, muistaa taas keitä me olemme ja nähdä paremmin myös toisemme ja vahvistaa suhdettamme.

photo-28-9-2018-13-23-55.jpgsoutajasoutaja2

Perjantaina suuntasimme Soutajalle, joka on pieni tunturi täällä Pyhällä. Soutajalla ei mene selkeitä vaellusreittejä vaan jokainen voi tallata oman polkunsa. Koska tämä ei ole Kansallispuistoa, voi myös nuotion tehdä mieleiseen paikkaan.

nuotio.jpegPhoto 28.9.2018 13.36.58 (1)ruskaporoporoje

Kävelessämme kotiin päin Soutajalta törmäsimme Pyhäjärven rannassa poroihin. Tästä laumasta löytyi pari uteliasta ja rohkeaa yksilöä. Yleensä ne aina luikkii karkuun, kun yrittää mennä tekemään tuttavuutta. Mulla on vielä hakusessa se “poroääni” jolla saisin houkuteltua heitä luokseni.

Toisena päivänä patikoimme Noitatunturin ympäri. Noitatunturi on Saamelaisten vanha seitatunturi ja näin ollen pyhä paikka. Vaellusreitti on opasteissa merkitty mustaksi, eli vaativaksi. Haastetta aiheuttaa erityisesti juurakkoinen ja kivikkoinen maasto sekä jyrkkä nousu. Puuston loppumisen jälkeen jää vain lohkareista kivikkoa. Maisemat ovat niin upeat että se palkitsee kyllä raskaan nousun ja pienen tasapainoilun.

kuukkeli10.jpeg
Kuukkelit ovat aika rohkeita tai ainakin hieman ahneita lintuja. Muutama pullanmuru ja sulla on heti ystäviä 🙂
pic.jpeg
Oravalampi. Tästä alkaa kunnon kipuaminen ylös Noitatunturin huipulle. 
huippuruska
Kuvassa järven takana oleva pieni tunturi on Soutaja, jossa vaelsimme edellisenä päivänä. Tunturi jossa näkyy masto on Kultakero, eli siellä sijaitsee Pyhän laskettelukeskus. 

noitathuippu

 

alvaraalto.jpeg
Tästä jäätyneestä pienestä lammikosta tunturissa tuli mieleen Alvar Aallon muotoilemat maljakot. Alvar oli saanut inspiraatiota tuotantoonsa luonnosta. Täällä lapissa hieman jäätynyttä veden pintaa sanotaan riitteeksi. 
pyhänkaste
Pyhänkasteenputous, johon vesi tulee Karhukurua pitkin virtaavasta tunturipurosta. Lampi johon Pyhänkasteenputous laskee on 12 metriä syvä. 

pyhä-luostoosajääPhoto 29.9.2018 15.50.45.jpgensilumiPäivän aikana ilma muuttui aurinkoisesta pilviseksi ja paluumatkalla Noitatunturin reissulta saimme kokea myös ensilumen. Talvi on lähellä – se on aistittavissa täällä pohjoisessa. Illalla haravoimme vielä pihaa lehdiltä, sillä ne on tulleet alas puista ihan viimeisten päivien aikana.

Nyt meillä on ihanat savunhajuiset ulkovaatteet muistuttamassa ruskaretkestä. Paluu arkeen tapahtuu kunnolla vasta huomenna.

Tsemppiä viikkoon! 

♥Jenni E.

 

 

 

 

PYHÄTUNTURI KESÄLLÄ

PYHÄTUNTURI KESÄLLÄ

Täällä ollaan täysin arjen pyörteissä ja siksi onkin kiva kerrata kuvien myötä kesäloman kulkua. Meillä oli aktiivinen kesäloma, missä oli paljon kivoja tapahtumia. Myös uskomattoman helteiset ja aurinkoiset lomasäät mahdollistivat paljon. Tuskinpa esimerkiksi olisi tullut kovassa sateessa lähdettyä yökalaan järvelle tai ylipäätään oltua ulkona niin paljon kuin nyt oltiin. Telvisiota valehtelematta ei tainnut tulla avattua koko kesälomalla kuin muutaman kerran.

Meillä pojat on kovia kalamiehiä ja katsovat paljon kalastuvideoita Youtubesta ja olisivat aina laittamassa omia vähiä varojaan uusiin kalastuskuviin ja virveleihin. He ovat haaveilleet Lapin kalastusmahdollisuuksista Youtuben ansiosta ja koska tuo mieheni on sieltä kotoisin niin suunnattiin vajaaksi viikoksi lasten kanssa Lappiin, Pyhätunturille. Tämä oli ensimmäinen kertani lapissa kesäaikaan. Kuinka upea voi luonto siellä olla! Satumetsiä, puroja, jokia, järviä ja tuntureita, piirettynä samaan panoraamaan.

a9342dcbf79b2775aed99ea265150d14.jpg14e8cc2b70db3e88f021b9a89b796b1c.jpg7507c73046d75a0c9f6f115611922479206167bfbb9d0f14bbf594ce8b450ba0kalat

 

 

 

Kalasaalis oli ihan kelpo ja siitä sai kaikki syödäkseen. Yhteensä kuusi ahventa ja kaksi lohisukuista Harjusta.

 

 


pyhäluosto.jpg

Pyhätunturi tarjoaa upeat puitteet lomailuun ja etenkin luonnosta nauttimiseen ja rentoutumiseen. Pyhä-Luoston kansallispuisto on kaunis ja karu ja sieltä löytyy erilaisia ja eripituisia reittejä, varmasti jokaisen makuun. Me teimme lasten kanssa noin 10 kilomertin vaelluksen siellä.

suo2suosuo3.jpg

Näin myös ensimmäistä kertaa hillan luonnossa.

02a043f59410933b57bd57d34c1e0158.jpg61bf1fc378205d06941829e24609aee3

Kävimme myös Pyhänkasteen putouksella, mistä mieheni tyttären kastevesi on aikanaan haettu. Vesi oli kivan kylmää, kuumana hellepäivänä. Viimeksi syksyllä kun kävimme puistossa, emme kiivenneet putouksen alle ja se itseasiassa taitaakin olla oikeasti vähän kiellettyä.

Ihanan kirpeät syksyiset vaellusilmat on edessä päin, joten kannattaa harkita irtiottoa arjen pyörteistä ja lähteä nauttimaan luonnosta ja Lapin ruskasta. Meillä on seuraava reissu lyötynä jo kalentereihin.

MUKAVAA JA RENTOUTTAVAA VIIKON JATKOA!

-Jenni E.